Syysloma. Aikaa järjestää liian pienet lasten kaapeista, kaivaa talvikamppeet ja tavata ystäviä. Syysloma. Aikaa maata kuumeessa, kuunnella alituista tappelua ja keksiä satayksi tapaa kuvailla sana turhautuminen toisin.
Jep.
Tunnolliset ihmiset sairastavat lomillaan. Se on kuulkaa paskapuhetta. Ensinnäkin mitähän tunnollista on siinä, että lapset kulkevat vieläkin liian kepeissä hepenissä, pyykkikori tursuaa yli ja koira kiipeilee seinille kunnon lenkin puutteessa? Ai työorientoituneet tunnolliset ihmiset sairastavat lomillaan. Entäs ne kaksi pitkää esseetä, jotka piti tehdä syyslo…köh...anteeksi…itsenäisen opiskelun viikolla. AMK ei näet tunne käsitettä loma. Lomalla sairastamisessa ei ole mitään tunnollista. Pelkkää kuraa koko touhu.

Taloutensa ainoana piikana Naisen on tehtävä vähintään sellaiset seikat, kuten ruuanlaitto ja kaupassa käynti päässä pyörivästä huvipuistosta huolimatta. Hanskat ovat hukassa, sisko kiusaa ja mää en saa hammasharjaa kaapista- pomppauttavat Naisen säännöllisin väliajoin ylös hetekan pohjalta. Lapsilla on leijonan vaisto. Ne haistavat heikon ja laumastaan jälkeen jäävän ja hyökkäävät sääliä tuntematta kimppuun.
Otos yksi; Nainen makaa sohvalla. Sisko ja sen veli leikkivät dinosauruksia. Mahtava ”KRÄÄÄ” huuto toistuu milloin yksiäänisenä, milloin kaanonina, kunnes Naisen pää sanoo naks.
”Voitteko mennä omaan huoneeseen leikkimään? Oikeesti hei…äiti on kipeä”
”Ei voida. Siellä ei ole tilaa”
Ei tietenkään. Lastenhuone nyt kun vain sattuu oleman barbien, pokekorttien ja majaleikkien iloinen sekamelska.
”Jos te olette täällä, te olette  h i l j a a. Nyt äiti ei jaksa."
Niin kuin se nyt petoja kiinnostaisi. Jos äiti ei jaksa, niin onpahan jo valmiiksi makuulla. Ja niin valtava KRÄÄÄ jatkuu, kunnes leikki päättyy näyttävään erimielisyyteen kumpi on lihansyöjä ja siten ravintoketjussa korkeammalla.
Nainen huokaa, ottaa Buranan ja tarttuu imuriin. Kaunis kiitos sille, joka keksi laittaa kuorma-autollisen kariketta tämän piskuisen rivitalopätkän ulosmenoaukkojen välittömään läheisyyteen. Se kun kulkeutuu kätevästi märkien saappaiden pohjissa sisälle asti.
 
Voi miten ihanaa olisi, jos joku ottaisi ohjat. Täyttäisi jääkaapin, jonka kaksi murrosikäistä poikamerkkistä imuroi tyhjäksi jo ennen kuin saat kannettua kassit autosta sisälle. Valvoisi, että huone siivotaan. Hampaat pestään. Ruoka syödään ja astiat laitetaan koneeseen. Mutta eniten. Voi miten ihanaa olisi käpertyä lusikkaan, tuntea ihon tuoksu ja lämpö omaa vasten. Taantua pieneksi ja hoivattavaksi sen kaiken vahvuuden ja jaksamisen sijaan. Voi miten ihanaa olisi olla pieni ja heikko ja avun tarpeessa.

Neljäntenä yönä kuume nousee korkeammalle kuin kertaakaan. Aamulla se on poissa. Nainen kerää tyhjät jogurttipurkit tiskipöydän reunalta, nostaa kaksi täyttä roskapussia allaskaapista ja laittaa koiralle hihnan.

Ulkona tuoksuu kostea multa.