Ikiliikkuja on keksitty. Se on 184 senttiä pitkä, painaa palttiarallaa sata kiloa ja siitä käytetään nimeä Lastenisä. Ikiliikkujaksi tämän sinänsä laiskan miehenvarjon tekee edes takaisin soutaminen. Huopaamisen kera.

Palataanpa hieman taaksepäin. Lastenisä soittelee Naiselle, purkaa huonoa suhdettaan Mustasurmaan. Mustasukkaisuutta, joka on sairaanloista. Alkoholismia. Lastenisän jälkeläisten totaalista dissaamista. Kontrollointia, jolla ei ole mitään tekemistä järjen kanssa. Naisen laittamat lapsia koskeneet tekstiviestitkin oli pitänyt Mustasurmalle näyttää, sillä Lastenisällä ei saanut olla mi-tään salattavaa. Tuo luistimet. Uuh, tosi heviä. Vähemmästäkin sitä alkaa haluta kytätä toisen puhelinta.
Kuukausitolkulla vatvomista, pitäiskö? Sitten tulee päivä kun pitää. Asuntohakemus on toki jo aikaisemminkin jätetty, mutta takaisin vedetty. Tällä erää päätös on kuitenkin lopullinen. Lastenisä muuttaa Eero Esikoisen kera takaisin kotikonnuille ja samaan kuntaan jossa Naisen tynkäperhe pitää majaa.
 
Nainen auttaa muuton jälkimainingeissa. Purkaa Eero Esikoisen tavarat paikoilleen, lupaa verhoja ja mattoja. Katsoo Lastenisää, joka vain tuijottaa eteensä kykenemättä suunnittelemaan edes ruokapöydän ostamista. Asunto kaikuu tyhjyyttään, sillä puoli vuotta aiemmin Mustasurman kanssa hynttyiden yhteenlyömisen ja omakotitalon ostamisen yhteydessä lähestulkoon kaikki Lastenisän omaisuus on hävitetty. Nainen tietää heti. Jassoo, sitä lajia. Ja kun on kaksi päivää kulunut, Lastenisä palaa häntä koipien välissä takaisin Mustasurman suloiseen syleilyyn. 
Alkaa aikamoinen kalapaliikki. Lastenisä on eksynyt kuin Hannu ja Kerttu konsanaan. Sadun ilkeä noita saa tämän yksinoloa kammoksuvan olennon taas pauloihinsa. Naisen kanssa käydään jälleen keskusteluja, pitäiskö? Loputtomia puheluita, vatvomista vatvomisen perään.

Mustasurma lupasi muuttua. Ymmärsi nyt mitä menetti, kun Lastenisä sai vihdoin ilmaa siipiensä alle ja lensi uljaana uuteen aamunkoittoon. Paitsi että tämän kyseisen variksen siivet on kyllä katkottu jo moneen kertaan. Lento päättyi kuin kanan konsanaan.
Kaikki muuttuu nyt paremmaksi. Mustasurma lopettaa juomisen ja lasten dissaamisen. Hyväksyy, että Nainen on elossa ja hengittää, mikä ennen oli täysin mahdoton ajatus. Tekstiviestejä ei enää lueta ja niihin saa vastata.
Muahhahhahaa. Ja lehmät ne lentää kahtasataa huuliharppua soitellen. Juopon lupaus on yhtä varma kuin puolen vuoden sääennuste. Voi sataa tai olla satamatta. Ainakin joskus.

Mitkä sitten olivat Naisen motiivit kuunnella ja tukea tätä hämmentynyttä ja saamatonta ex-puolisoansa irrottautumaan sairaasta suhteestaan? Puhtaasti jälkeläisiin perustuvat. Nainen teki hyvin selväksi, että meistä ei tule enää mitään. Koskaan. Mutta lasten etu on edes jotenkin järjissään oleva isä, joka edes jotenkin osallistuu näiden elämään. Sokeana lupauksista Nainen siis kuunteli. Ja tuki. Tsemppasi lentoa ja katsoi miten se päätyi katukivetykseen.
Lastenisä Velttoveikko lupasi ottaa lapsia enemmän. Olla läsnä. Paikata pyöränkumia. Potkia palloa. Tehdä asioita yhdessä lasten kanssa, kuten isät ehkä joissain perheissä tekevät. Niin, kuulemma sellaisiakin isiä on olemassa. Eetu Ekaluokkalainen voisi aloittaa jääkiekon, sillä Lastenisä  kyllä veisi halliin. Nainen saisi enemmän aikaa koulutehtäviin. Voisi joskus jopa tehdä töitä opintojen ohella, jotta Visalla ruuan ostaminen loppuisi. Kunhan Lastenisä vain pääsisi irti ikeestään, näin tulisi tapahtumaan.  Ja sinne meni takaisin, kontalleen Mustasurman eteen. Laittoi hihnan kaulaansa ja ojensi toisen pään noidalle. Ole hyvä, nöyryytä ja hallitse, erota minut lapsistani ja tee elämästäni helvettiä kontrolloimalla joka askelta. Koska en osaa olla yksin.
 

Jos tässä farssissa jokin helpottaa, niin se että saavatpahan ihmiset nauraa. Pankissa, asuntotoimistossa, ystävien ja kylänmiesten kesken. Ainakin Naisen lähipiirissä on riemu revennyt.
Ehkä on sittenkin hyvä näin. Ovatpa ainakin toisensa ja ongelmansa ansainneet. Ehkäpä Naisen pitäisi pitää lapsensa mahdollisimman kaukana Lastenisästä, sillä tältä saatu miehenmalli on kaikkea muuta kuin terve.

Munatonta touhua.