Lapset ovat taitavia. He haistelevat ilmapiiriä, valitsevat taistelunsa, vaanivat sopivaa hetkeä ja nappaavat niskalenkin hämmentyneestä aikuisesta, ennen kuin tämä edes ehtii tajuta mikä häneen iski.

”Mä muutan sit iskän luo” PAM. Kerrostalon rappukäytävä kaikuu vihaisista kantapäistä. Kun ei huvita tehdä läksyjä, voi aina muuttaa sinne, missä niillä ei ole niin väliä. Kun ei huvita tehdä läksyjä, pestä käsiä ja hampaita, kerätä tavaroitaan, viedä likaisia astioita tiskipöydälle ja sukkia pyykkikoriin, voi aina muuttaa iskälle. Ainakin teoriassa. Nainen joutuu tavaroiden lisäksi myös henkiseen kilpavarusteluun.

 

Kumpi on kivempi? Kumman luona saa rusinat pullasta?

 

Lapset lähtevät pienet reput pienillä olkapäillään Lastenisän luo joka toinen viikonloppu neljäksi päiväksi, torstai-iltapäivästä maanantai aamuun.  Lastenisä ei elä jälkikasvunsa kanssa ainaista arkea tiski- ja pyykkivuorineen. Lastenisän ei tarvitse tarkistaa läksyjä, nalkuttaa hampaiden pesusta, palauttaa illalla sängystään pois vaeltavaa yhä uudelleen ja uudelleen takaisin tunti sen jälkeen kun olisi pitänyt olla jo unessa. Lastenisän kanssa käydään Mäkissä ja Isänuudella, joka leikkii Tytti Tarhalaisen kanssa barbeilla. Nainen tulee kotiin kaupan ja kahden eri tarhan kautta, tekee ruuan, tiskaa tiskit, lataa pesukoneen ja viikkaa narulta eilisiltaisen. Nainen kuulustelee läksyt, nalkuttaa hampaiden pesusta, noukkii, järjestää, lajittelee, kantaa, kyykkii, viikkaa ja selvittää riidat. Entäs ne barbileikit? Naisen pullasta puuttuvat rusinat.

 

Isänuusi vessanpesijä Mustasurma on kuulemma kivempi kuin äiti. Mustallasurmalla on vain poikamerkkisiä lapsia, joten tämä Tyttöprinsessa kaikkine naisellisine piirteineen on varmasti tervetullutta vaihtelua jäkismatsien, autoratojen ja äänekkäiden jokapaikassa ja kokoajan – leikkien jälkeen.

Naisella on kolme poikaa, joita ei koskaan kasvatettu stereotyyppisen miehisen moodin mukaan. Nuo kolme poikaa, jokainen uniikki luonteeltaan, leikkivät kovaäänisesti, painivat ja ottavat todellakin tilan haltuunsa. Koska pitävät siitä.

Sitten tuli Tyttöprinsessa kasvamaan autojen, painimisen, dinosaurusten ja stereotyyppisen naisellisen moodin ulottumattomissa. Tuhannen taalan paikka todeta kumpi vaikuttaa käytökseen enemmän, Y-kromosomi vai kasvatus. Tyttöprinsessa leikki nukeilla ja pikkuponeilla. Hiljaa hoiti vauvojaan, pikkuäiti Tyttöprinsessa. Oli joskus niin huomaamaton, että Naisen piti mennä tarkistamaan oliko tämä pahanteossa. Sillä kaikkien kolmen pojan kohdalla tuonkaltainen hiljaisuus olisi merkinnyt hiustenleikkuuta kynsisaksilla, seinän maalaamista tussilla tai jotain niistä sadasta muusta ”ei saa tehdä”- listan asiasta. Niin, tai sitten hyvin, hyvin korkeaa kuumetta. Tyttöprinsessa leikki hiljaa, koska piti rauhasta. Isänuusi Mustasurma leikkii Tyttöprinsessan kanssa. Ehkä Mustasurma  pitää vaihtelusta.

 

Nainen elää arkea lastensa kanssa. Lastenisä ja Isänuusi saavat rusinat pullasta. On helppo olla kiva viikonlopun ajan.  Tottahan lapset sitä testaavat. Avioliiton aikana sai ihan rauhassa olla nalkuttava ja ikävä ihminen. Olla se joka piti rajoja ja rakasti. Äiti. Eron myötä pitäisi alentua henkiseen kilpavarusteluun, sillä jonain päivänä lapsi ilmoittaa muuttavansa isän luokse, koska siellä on kivempaa. Nainen ei alennu. Hän toivoo, että tämäkin vaihe johtuu vain tuoreesta erosta ja menee ohi aikanaan. Että joka kerran kun hän asettaa ikäviä rajoja, takaraivossa ei jyskyttäisi ikävä ajatus lasten menettämisestä sille kivemmalle osapuolelle. Lapsi kääntää oikeaa avainta lukossa, kun ilmoittaa muuttavansa mieluummin isän luokse. Nainen ei luovuta. Arki on arkea ja rusinat loppuvat vielä jonkun toisenkin pullasta.

”Isinuusi on kivempi kuin sinä” Tyttöprinsessan kiukkuinen tokaisu vääntää oikeaa avainta lukossa. Sitä, joka avaa taas yöllä tyynyn kastelevan kyyneltulvan joka ei lopu.

 

Aamulla Tyttöprinsessa kiipeää Naisen syliin. Kiehnää, hakee hyvän asennon.

 ”Äiti, sä olet pehmeä. Ihan sikapehmeä”. Naista naurattaa. Tyttöprinsessa painaa pienen päänsä Naisen rintaa vasten.

”Mä tykkään susta ja isistä. Molemmista. Mutta joskus mä tykkään susta enemmän. Mun on aina ikävä sua enemmän”

Tyttöprinsessa kääntää oikeaa avainta lukossa. Nainen itkee salaa Tyttöprinsessan tuoksuvia hiuksia vasten muutaman rakkauden ja onnen kirvoittaman kyyneleen. Nalkuttava, tyhmiä rajoja asettava äiti jolla ei ole aikaa leikkiä barbeilla. Ja lopulta, kuitenkin se rakkain kaikista.